Skiing

I was skiing on the ice when the sun rose. There were plenty of ice-fishers although the wind   was strong.

Aamulla loistava hiihtokeli. Tuuli oli tosin ankaraa, mutta se tarkoitti menomatkakalla hikeä ja palatessa hymyn virnettä. Auringon noustessa oli jäällä jo monta pilkkijää ja jokaisen nokka kohti kaupunkia tuulen takia.

  Tähän sopii Eino Leinon runo: 

      Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

      kun hanki on hohtava alla,

      kun taivas kirkasna kaareutuu -

      mut hauskempi hiihtää, kun ruskavi puu

      tuul ulvovi, polku on ummessa

      ja tuisku on taivahalla.

     Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

     kun ystävä häll on myötä,

     kun latu on aukaistu edessään -

     mut parempi hiihdellä yksinään,

     tiens itse aukaista itselleen

     ja yksin uhmata yötä.

    Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

    kun tietty on matkan määrä,

    kun liesi viittovi lämpöinen, -

    mut sorjempi, uljaampi hiihtää sen,

    joka outoja onnen vaiheita käy

    eikä tiedä, miss oikea, väärä.

   Ja hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

   kun riemu on rinnassansa,

   kun toivo säihkyvi soihtuna yöss -

   mut käypä se laatuun hiihtäjän myös

   hiki otsalla, suurissa suruissa

   ja kuolema kupeellansa.

.